Leader-rahoitusta saaneet maaseudun uudet yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Kuvaaja Jyrki Vesa

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

– Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Leader-rahoitus rohkaisi palkkaamaan ensimmäisen työntekijän

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Leader Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

– Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä ja muistelee yrityksen kehittämisen aikaa 2010-luvun alkuvuosina:

– Toiminimellä toimineen yrityksen toimintaa tehostettiin voimakkaasti. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Työkohteita voitiin ottaa vastaan entistä enemmän ja työmäärän lisääntyessä työntekijän palkkaaminen kokoonpano- ja asennustöihin oli ajankohtaista. Samoihin aikoihin toteutettiin yritysmuotomuutos toiminimestä osakeyhtiöksi.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on usein yrittäjille ison mietinnän paikka. Peltolehdon mukaan tuki helpotti päätöksentekoa ja yritys on voinut kehittyä edelleen:

-Työntekijän palkkaamisen myötä toimintaa voitiin edelleen laajentaa. Liikevaihto on niistä ajoista moninkertaistunut ja toiminta-alue kasvanut. Yrityksessä työskentelee nyt kolme henkilöä.

 

LVI Peltsi työllistää kolme henkilöä. Kuvassa vasemmalla Santeri Peltolehto, keskellä Jukka Peltolehto ja oikealla Ville Vepsäläinen.

 

Leader-rahoituksella tuetaan maaseudun mikroyrityksiä

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 49 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä.